Pohjois-Suomen Journalistien sääntömääräinen syyskokous pidettiin Oulussa 21.11.2021. Kokouksessa yhdistys sai uuden hallituksen sekä alueluottamusmiehen.
Puheenjohtaja Minna Akimo jatkaa tehtävässään. Hallitus jatkaa pitkälti samana, mutta uusia jäseniä ovat Anni Hyypiö ja varajäsen Maarit Kesti.
Hallituksen jäsenet ja heidän varajäsenensä ovat: Risto Pikkupeura (Maarit Kesti) Heidi Peltonen (Erkki Hujanen) Anna Kilponen (Päivi Alasuutari) Anni Hyypiö (Pirkko Vilén) Tiia Haapakangas (Riku Lavia) Mari Molkoselkä (Sammeli Harve) Päivi Kangasniemi (Roosa Sarajärvi) Anna-Mari Kilpijärvi (Heli Rintala) Satu Koho (Alpo Merilä)
Hallitus tulee järjestäytymään myöhemmin.
Alueluottamusmies valittiin
Sääntömääräisessä kokouksessa valittiin myös alueluottamusmies vuosille 2022-2023. Alueluottamusmieheksi valittiin Aleksanteri Pikkarainen.
Afganistanilaisia journalisteja lapsineen on saatu turvaan Suomeen. Journalistiliitto majoittaa heidät väliaikaisesti omistamiinsa asuntoihin. Saapuneiden tarkkaa määrää tai reittiä ei turvallisuussyistä voida tässä vaiheessa kertoa.
”Afganistanilaiset toimittajat ja fikserit ovat auttaneet suomalaisia saamaan tietoa alueelta. Nyt on meidän vuoromme auttaa”, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho.
Kansainvälinen journalistiliitto IFJ pyrkii saamaan afganistanilaisia toimittajia turvaan eri järjestöjen avulla. Suomen journalistiliitto on mukana avustustyössä.
”Toimimme kansainvälisen journalistiliiton kautta. Yksittäisillä liitoilla ei ole kovin suuria mahdollisuuksia saada journalisteja ulos maasta, mutta kansainvälinen järjestö pystyy neuvottelemaan eri maiden, järjestöjen ja poliitikkojen kanssa”, Aho sanoo.
IFJ sai kahden viikon aikana yli 2 000 avunpyyntöä journalisteilta Afganistanissa. Yhdysvaltalainen The Committee to Protect Journalists sai pahimmillaan 400–500 hätäviestiä päivässä.
Aho painottaa, että journalisteja pyritään edelleen saamaan turvaan eri reittejä.
”Homma ei ole ohi. Kansainvälisen yhteisön tulee jatkaa evakuointeja. Samaan aikaan on työskenneltävä sen eteen, että olot saadaan mahdollisimman nopeasti vakautettua siten, että sekä paikalliset että ulkomaalaiset journalistit pystyvät työskentelemään maassa”, Aho sanoo.
Toistaiseksi on pyrittävä saamaan journalistit turvaan. ”Journalistin ammatti on Afganistanissa tällä hetkellä hengenvaarallinen. Suurimmassa vaarassa ovat journalistinaiset, mutta jokainen mediassa työskennellyt saattaa olla vakavan uhan alla.”
Suomen Journalistiliitto on runsaan kahden viikon ajan seurannut tiiviisti tapahtumia Afganistanissa ja pitänyt jatkuvaa yhteyttä ulkoministeriöön.
Pohjois-Suomen Journalistit jakoi Uuno Hannulan apurahat kevätkokouksessaan 25. huhtikuuta 2021.
Uuno Hannulan apurahat on myönnetty Päivi Kangasniemelle ja Henna Lammille. Kangasniemelle myönnettiin tuhat euroa Sairaalaklovnien 20-vuotishistoriikin kirjoittamiseen. Lammin apuraha on myönnetty väitöskirjatyöhön. Apurahan suuruus on 500 euroa.
Yhteensä apurahoja myönnettiin 1500 euroa. Onnittelemme apurahan saajia!
Uuno Hannulan apurahat myönnetään vuosittain. Lisätietoa apurahoista.
Tasan sata vuotta sitten Oulun seurahuoneen kabinettiin kokoontui kuusi pohjoissuomalaista lehtimiestä pohtimaan toimittajan työn tulevaisuutta. Oli käynyt selväksi, että sanomalehtimiesten palkat ovat suhteettoman epätasaiset eivätkä työolosuhteetkaan olleet aina hyvät. Työ oli henkisesti raskasta ja työpäivät pitkiä lisäksi työt painottuivat usein ilta-aikaan. Ylitöistäkään ei maksettu korvauksia.
Keskustelujen jälkeen Seurahuoneen kabinetissa kokouspöytäkirjaan kirjattiin yksimielinen päätös. Sillä hetkellä perustettiin Pohjois-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys, jonka kotipaikka on Oulu. Ensimmäisen vuoden jäsenmaksuksi päätettiin 40 markkaa.
Nyt sata vuotta yhdistyksen perustamisen jälkeen kirjoitan näitä sanoja yhdistyksen mökillä Villa Ankkurissa. Olohuoneen ikkunasta avautuu avarat ja talviset näkymät Perämerelle. Korona-aikana Villa Ankkuri on ollut jatkuvassa käytössä ja se on tarjonnut pakopaikan ja etätyöpaikan poikkeusolojen keskelle. Päätös mökkien hankkimisesta on ollut aikoinaan viisas päätös.
Pari vuotta sitten teimme yhden historiallisen muutoksen, kun uudistimme yhdistyksen nimen. Sanomalehtimiehiä me emme enää ole, vaan journalismin ja viestinnän parissa työtä tekevien pohjoissuomalaisten ihmisten ammattitaitoinen joukko. Nimenmuutoksesta huolimatta toimintamme ydinasiat ovat pysyneet samoina. Yhä edelleen teemme työtä työolojen kehittämiseksi, reilun työelämän ja työehtojen puolesta. Helppoa se ei viime vuosina ole ollut.
Yt-neuvottelut ovat olleet toimitusten arkipäivää, eikä kovilta irtisanomisilta ole vältytty. Pohjois-Suomen runsas mediakenttä on kutistunut yhteen isoon mediataloon, mutta samalla alalle on syntynyt uudenlaisia työtehtäviä. Tulevaisuuden uskosta kertoo sekin, että Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuneet medianomit ovat työllistyneet alan töihin hyvin.
Yhdessä me olemme vahvempia ja yhdessä me voimme puolustaa arvokkainta mitä meillä on: riippumatonta ja moniäänistä journalismia ja sananvapautta.
Pojon hallituksessa olemme viime vuosina keskittyneet siihen, että voimme tarjota teille antoisia koulutustilaisuuksia virallisten sääntömääräisten kokousten lisäksi. Palautteen perusteella uskallan väittää, että olemme onnistuneet aihevalinnoissamme hyvin. Tästä kuuluu suurin kiitos kaikille teille, jotka olette saapuneet pitkien matkojenkin päästä yhteisiin tilaisuuksiimme ja jakaneet ajatuksianne kanssamme.
Minulla on ilo kutsua Sinut juhlimaan satavuotista taivaltamme lauantaina 20. marraskuuta 2021.
Päivän alkuun pidämme juhlaseminaarin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston Lääninhallitustalon upeissa ja historiallisissa juhlatiloissa. Luvassa on arvovaltaisia vieraita ja samalla julkistamme kolmannen yhdistyksen historiasta kertovan teoksen. Illalla skoolaamme yhdessä satavuotiaalle yhdistyksellemme. Iltajuhlat pidetään Scandic-hotellissa Oulun keskustassa.
PoJo:n puheenjohtajana kiitän Sinua, että olet mukana toiminnassamme. Yhdessä me olemme vahvempia ja yhdessä me voimme puolustaa arvokkainta mitä meillä on: riippumatonta ja moniäänistä journalismia ja sananvapautta.
Hyvää 100-vuotisyntymäpäivää ja marraskuussa juhlitaan!
Pohjois-Suomen Journalistit julistaa jäsentensä haettavaksi Uuno Hannulan rahastosta jaettavaa apurahaa yhteensä 1 500 euroa. Apuraha voidaan jakaa joko yhdessä tai useammassa osassa.
Uuno Hannulan apuraha on haettavissa maanantaihin 1. maaliskuuta 2021 saakka. Hakemusten on oltava perillä kello 18.00.
Apurahan voidaan myöntää Pojon jäsenille tai jäsenryhmille koko jäsenistön kannalta hyödyllisiin tarkoituksiin kuten jatko-opintoihin, ammattitaidon täydentämiseen ja alaan liittyvään tutkimustyöhön sekä ammattikuvaa syventävään työskentelyyn ja ay-toimintaan liittyviin opinto- tai muihin tarkoituksiin.
Jakopäätöstä tehtäessä huomioidaan kolmena (3) edellisenä vuonna saadut apurahat, hakijan jäsenyysikä sekä järjestöllinen aktiivisuus, tässä järjestyksessä.
Apurahan saajat ilmoitetaan PoJon kevätkokouksessa 2021.
Hakemus tehdään hallitukselle
Hakemuspohjan voi ladata täältä. Hakemuksen voi lähettää perinteisellä postilla tai sähköisesti.
Pohjois-Suomen Journalistien sääntömääräinen syyskokous pidettiin Oulussa 15.11.2020. Kokouksessa yhdistys sai uuden hallituksen
Puheenjohtaja Minna Akimo jatkaa tehtävässään. Hallitukseen valittiin uusina jäseninä Heidi Peltonen, Heli Ronkainen ja Roosa Sarajärvi.
Aiemmista hallituksen jäsenistä kauttaan jatkavat Anna Kilponen, Tiia Haapakangas, Mari Molkoselkä, Risto Pikkupeura, Satu Koho ja Anna-Mari Kilpijärvi. Varajäseniksi vuodelle 2021 valittiin Elina Ursin, Erkki Hujanen, Riku Lavia, Sammeli Harve, Riina Puurunen, Alpo Merilä, Heli Rintala, Pirkko Vilén ja Päivi Kangasniemi.
Oululainen tietokirjailija Jonna Pulkkinen kirjoittaa PoJo ry:n historian tuleville sukupolville. Teoksessa käsitellään myös sitä, millä tavalla mediamaailman murros on muuttanut Pohjois-Suomen rikasta mediakenttää. Teos julkaistaan juhlavuoden 2021 syksyllä.
Pohjois-Suomen Journalistit ry. täyttää vuonna 2021 sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi yhdistys on tilannut historiikin, joka kokoaa yhteen yhdistyksen ja media-alan muutokset viime vuosikymmeniltä. Media-alan muutosta tarkastellaan erityisesti pohjoissuomalaisesta näkökulmasta käsin.
Kesäkuussa yhdistyksen kevätkokous antoi hallitukselle oikeuden käyttää historiikin tekemiseen enintään 30 000 euroa. Jokes on myöntänyt historiikkia varten 10 000 euron apurahan. Historiikin toimittaa oululainen tietokirjailija, toimittaja Jonna Pulkkinen, 43. Pulkkinen tunnetaan erityisesti esikoisteoksestaan Jallu – Jaloviinan ja paloviinan historia (2013). Sen jälkeen hän on perehtynyt muun muassa kotvimisen vallankumoukseen, suomalaiseen sotahistoriaan ja kieltolakiin. Pulkkinen tuntee myös mediamaailman sisältäpäin, sillä hän on työskennellyt uutistoimittajana muun muassa sanomalehti Kalevassa sekä Iltalehdessä.
Pulkkisen toimittama teos julkaistaan juhlavuoden syyspuolella.
Kuka olet ja mistä tulet?
“Nimeni on Jonna Pulkkinen. Työskentelen tietokirjailijana, toimittajana ynnä muuna tekstinikkarina. Työn ohessa olen myös Iin Röytän saaressa järjestettävän Röyttä Rockin toinen tuottaja. Harrastan flamencoa. Asun Oulussa.”
Miten sinusta tuli tietokirjailija?
“Sattumalta ja vitsillä. Olimme kerran joukkuekavereiden kanssa kylillä ja tuli nautittua Jaloviinaa suhteellisen reippaalla kädellä. Aamulla oli ihan hirveä krapula ja siinä aloin sitten miettiä, että on se kumma, ku Jallusta tullee aina näin kauhia olo, mutta en oo varmaan ainoa. Ei siinä paljoa tarvinnut miettiä kun mieleen tulivat muun muassa Jallu-laulut (Esim. Kulkurin iltatähdestä sanotaan, että Reino Helismaa kirjoitti sen Jaloviinasta). Pari kuukautta siitä ideasta olinkin sitten Altian tehtaalla ihmettelemässä, että näin sitä Jallua tehdään.
Kirjan julkaisi monen mutkan kautta Minerva Kustannus, joka ehdotti Jallun jälkeen, että tekisin kirjat myös Koskenkorvasta, kieltolaista ja lonkerosta. Siitä se sitten niinku lähti.”
Millainen on sinusta hyvä historiikki tai tietokirja?
Lyhyesti sanottuna tarina, joka imaisee faktoista tinkimättä lukijan mukaansa. Yhtenä esimerkkinä nostaisin mielestäni urheilukirja-genreä edustavan Andy DouganinKiovan Dynamon kunnia, jossa jalkapallon lisäksi lukija pääsee matkalle myös toisen maailmansodan ajan natsien miehittämään Ukrainaan.
Voiko tietokirjan tai historiikin tehdä asiasta kuin asiasta vai onkin jokin tietty aihe takuuvarmaan hittiainesta?
“Sanoisin, että jotain voi kirjoittaa aina, aiheen asettamissa rajoissa. Joskus tavallisen ihmisen tarina kasvaa elämää suuremmaksi, joskus taas ilmiselvältä aiheelta tuntuva asia ei annakaan oikeastaan mitään.
Kirjaksi asti, ja erityisesti tietokirjaksi asti, aihe vaatii kuitenkin aineiston eli arkistodokumentteja, haastatteluja, tutkimuksia ja niin edelleen. Toki fiktiokin vaatii taustatyötä, mutta se, miten se taustaduuni näkyy valmiissa tekstissä, näkyy tietokirjoissa vähän eri tavalla. Mielestäni tietokirjailija ei voi ottaa tiettyjä kaunokirjallisia vapauksia, kuten vaikka laittaa henkilöiden suuhun sellaista puhetta, josta ei ole dokumentaatiota. Toisaalta taas kaunokirjallisuuden puolelta voi lainata muoto- ja rakenne-elementtejä. Hyvä tarina ei synny vain luettelemalla faktoja.”
Millä tavalla toimittajan tietokirjailijan työt sopivat yhteen?
“Mielestäni oikein hyvin. Itse asiassa kaikki kirjoitustyöt tukevat toisiaan. Itse tykkään, jos kirjaprojektin rinnalla on myös lehtijuttuja ja muita kirjoitustöitä. Toimittajan töistä tietokirjailijuutta tukee erityisesti kirjoittamisen rutiini. On vain istuttava alas ja ryhdyttävä töihin. Tietokirjailijan hommista taas toimittajan työtä tukee tietokirjailijan työssä tarvittava kärsivällisyys. Täytyy malttaa tehdä tarvittava määrä taustatyötä, ennen kuin voi alkaa kirjoittaa.”
Mikä sinua motivoi ja kannustaa työssäsi eteenpäin?
“Olen unelmaduunissani, ei tässä sen kummempaa motivaatiota tarvita.”
Mikä on tietokirjailijan pahin painajainen?
“En ole varma, onko tämä pahin, mutta kyllä on hanurista sekin, että tulee typo vaikkapa suomalaisille merkittävään päivämäärään, kuten talvisodan alkamispäivään 30.11.1939 ja kirjoittaakin sen 31.11.1939.
Lukevana tietokirjailijana ärsyttää tietokirjat, joiden teksti on pelkästään kirjailijan tulkintaa, ilman asiallista lähteistystä.”
Millä mielin alat kirjoittaa ja tehdä Pohjois-Suomen Journalistien historiikkia?
“Oikein hyvillä mielin. Sitä kun on ollut kädet savessa toimittajan hommissa täällä Oulussa, Pohjois-Suomessa ja jonkin verran Barentsinkin alueella, niin on ilo olla tutkimassa ja saattamassa kansiin alueen journalistiyhdistyksen historiaa.”
Ja vielä lopuksi. Mitä me emme tiedä sinusta?
“Kuulun Pirkka-kalijaa ja pakastepizzaa -komiteaan.”
Julkaisuluettelo
Kotvimisen vallankumous. Lokakuu 2018. Karisto Oy.
Viinalla terästetty sota – alkoholi sotavuosina 1939-1944. Lokakuu 2017. Atena Kustannus Oy.
Viinakeittokirja – terästettyjä herkkuruokia. Huhtikuu 2016. Atena Kustannus Oy.
Lonkero – suomalaisten long drink -juomien historia. Huhtikuu 2016. Minerva Kustannus Oy.
Kieltolaki – kielletyn viinan historia Suomessa. Huhtikuu 2015. Minerva Kustannus Oy.
Kossu – Koskenkorvan ja suomalaisen vodkan historia. Syyskuu 2014. Minerva Kustannus Oy.
Jallu – Jaloviinan ja paloviinan historia. Elokuu 2013. Minerva Kustannus Oy.
Historiikki tarvitsee myös sinun apuasi! Mikäli sinulla on yhdistyksen toimintaan liittyviä muistoja, kuva- tai tekstimateriaalia ja haluat antaa ne yhdistyksen käyttöön, kerro siitä meille. Toivomme erityisesti arkistokuvia yhdistyksemme toiminnasta ja tapahtumista. Kuvia ja muuta materiaalia voi laittaa osoitteeseen pojo@pojory.fi tai olemalla suoraan yhteydessä hallituksen jäseniin.
Pohjois-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys ry on vaihtanut nimeään ja tunnetaan nyt nimellä Pohjois-Suomen Journalistit ry (PoJo).
Yhdistyksemme uusi nimi kuvaa paremmin sitä ammattilaisten joukkoa, jota nykyisin edustamme. Perinteisen printtimedian lisäksi jäsenemme työskentelevät laajasti niin journalismin kuin viestinnän tehtävissä eri medioissa.
Pohjois-Suomen Journalistit on yksi Suomen Journalistiliiton (SJL) 17 jäsenyhdistyksestä. Jäseniä meillä on reilut viisisataa Ylä-Lapista aina Jokilaaksojen alueelle. Edustamme oman alueemme journalisteja, muita media-alan ammattilaisia ja alan opiskelijoita. Lisäksi edustamme pohjoisessa Suomen Journalistiliittoa ja liiton yhteisiä tavoitteita.
Yhdistyksemme tärkeä tehtävä on puolustaa sananvapautta. Edistämme journalismia, joka perustuu faktoihin, tarkistettuun tietoon ja tasapuolisuuteen.
Pohjois-Suomen Journalistit ry:n vaikuttavin ja tärkein toimintamuoto on erilaisten koulutustilaisuuksien järjestäminen. Koulutukset tukevat ja vahvistavat jäsentemme journalistista ja ammatillista osaamista, jonka kehittäminen on suurissakin mediataloissa jäänyt työntekijöiden omalle vastuulle.
Pohjois-Suomen Journalistit ry toimii yhteistyössä muiden SJL:n jäsenyhdistysten kanssa ja alueella toimivien pressiklubien sekä Barents Pressin kautta.
