Kategoriat
PoJo tiedottaa

Yhdistyksen satavuotinen historia talteen- “On ilo olla saattamassa kansiin alueen journalistiyhdistyksen historiaa”

Jonna Pulkkinen, kuva Lotta Salonen
Oululainen tietokirjailija, toimittaja Jonna Pulkkinen työstää Pohjois-Suomen Journalistien satavuotishistoriikkia. Kuva: Lotta Salonen.

Oululainen tietokirjailija Jonna Pulkkinen kirjoittaa PoJo ry:n historian tuleville sukupolville. Teoksessa käsitellään myös sitä, millä tavalla mediamaailman murros on muuttanut Pohjois-Suomen rikasta mediakenttää. Teos julkaistaan juhlavuoden 2021 syksyllä.

Pohjois-Suomen Journalistit ry. täyttää vuonna 2021 sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi yhdistys on tilannut historiikin, joka kokoaa yhteen yhdistyksen ja media-alan muutokset viime vuosikymmeniltä. Media-alan muutosta tarkastellaan erityisesti pohjoissuomalaisesta näkökulmasta käsin.

Kesäkuussa yhdistyksen kevätkokous antoi hallitukselle oikeuden käyttää historiikin tekemiseen enintään 30 000 euroa. Jokes on myöntänyt historiikkia varten 10 000 euron apurahan. Historiikin toimittaa oululainen tietokirjailija, toimittaja Jonna Pulkkinen, 43. Pulkkinen tunnetaan erityisesti esikoisteoksestaan Jallu – Jaloviinan ja paloviinan historia (2013). Sen jälkeen hän on perehtynyt muun muassa kotvimisen vallankumoukseen, suomalaiseen  sotahistoriaan ja kieltolakiin. Pulkkinen tuntee myös mediamaailman sisältäpäin, sillä hän on työskennellyt uutistoimittajana muun muassa sanomalehti Kalevassa sekä Iltalehdessä.

Pulkkisen toimittama teos julkaistaan juhlavuoden syyspuolella. 

Kuka olet ja mistä tulet?

”Nimeni on Jonna Pulkkinen. Työskentelen tietokirjailijana, toimittajana ynnä muuna tekstinikkarina. Työn ohessa olen myös Iin Röytän saaressa järjestettävän Röyttä Rockin toinen tuottaja. Harrastan flamencoa. Asun Oulussa.”

Miten sinusta tuli tietokirjailija?

”Sattumalta ja vitsillä. Olimme kerran joukkuekavereiden kanssa kylillä ja tuli nautittua Jaloviinaa suhteellisen reippaalla kädellä. Aamulla oli ihan hirveä krapula ja siinä aloin sitten miettiä, että on se kumma, ku Jallusta tullee aina näin kauhia olo, mutta en oo varmaan ainoa. Ei siinä paljoa tarvinnut miettiä kun mieleen tulivat muun muassa Jallu-laulut (Esim. Kulkurin iltatähdestä sanotaan, että Reino Helismaa kirjoitti sen Jaloviinasta). Pari kuukautta siitä ideasta olinkin sitten Altian tehtaalla ihmettelemässä, että näin sitä Jallua tehdään. 

Kirjan julkaisi monen mutkan kautta Minerva Kustannus, joka ehdotti Jallun jälkeen, että tekisin kirjat myös Koskenkorvasta, kieltolaista ja lonkerosta. Siitä se sitten niinku lähti.”

Millainen on sinusta hyvä historiikki tai tietokirja?

Lyhyesti sanottuna tarina, joka imaisee faktoista tinkimättä lukijan mukaansa. Yhtenä esimerkkinä nostaisin mielestäni urheilukirja-genreä edustavan Andy Douganin Kiovan Dynamon kunnia, jossa jalkapallon lisäksi lukija pääsee matkalle myös toisen maailmansodan ajan natsien miehittämään Ukrainaan. 

Voiko tietokirjan tai historiikin tehdä asiasta kuin asiasta vai onkin jokin tietty aihe takuuvarmaan hittiainesta?

”Sanoisin, että jotain voi kirjoittaa aina, aiheen asettamissa rajoissa. Joskus tavallisen ihmisen tarina kasvaa elämää suuremmaksi, joskus taas ilmiselvältä aiheelta tuntuva asia ei annakaan oikeastaan mitään.

Kirjaksi asti, ja erityisesti tietokirjaksi asti, aihe vaatii kuitenkin aineiston eli arkistodokumentteja, haastatteluja, tutkimuksia ja niin edelleen. Toki fiktiokin vaatii taustatyötä, mutta se, miten se taustaduuni näkyy valmiissa tekstissä, näkyy tietokirjoissa vähän eri tavalla. Mielestäni tietokirjailija ei voi ottaa tiettyjä kaunokirjallisia vapauksia, kuten vaikka laittaa henkilöiden suuhun sellaista puhetta, josta ei ole dokumentaatiota. Toisaalta taas kaunokirjallisuuden puolelta voi lainata muoto-  ja rakenne-elementtejä. Hyvä tarina ei synny vain luettelemalla faktoja.”

Millä tavalla toimittajan tietokirjailijan työt sopivat yhteen?

”Mielestäni oikein hyvin. Itse asiassa kaikki kirjoitustyöt tukevat toisiaan. Itse tykkään, jos kirjaprojektin rinnalla on myös lehtijuttuja ja muita kirjoitustöitä. Toimittajan töistä tietokirjailijuutta tukee erityisesti kirjoittamisen rutiini. On vain istuttava alas ja ryhdyttävä töihin. Tietokirjailijan hommista taas toimittajan työtä tukee tietokirjailijan työssä tarvittava kärsivällisyys. Täytyy malttaa tehdä tarvittava määrä taustatyötä, ennen kuin voi alkaa kirjoittaa.”

Mikä sinua motivoi ja kannustaa työssäsi eteenpäin?

”Olen unelmaduunissani, ei tässä sen kummempaa motivaatiota tarvita.”

Mikä on tietokirjailijan pahin painajainen?

”En ole varma, onko tämä pahin, mutta kyllä on hanurista sekin, että tulee typo vaikkapa suomalaisille merkittävään päivämäärään, kuten talvisodan alkamispäivään 30.11.1939 ja kirjoittaakin sen 31.11.1939.

Lukevana tietokirjailijana ärsyttää tietokirjat, joiden teksti on pelkästään kirjailijan tulkintaa, ilman asiallista lähteistystä.”

Millä mielin alat kirjoittaa ja tehdä Pohjois-Suomen Journalistien historiikkia?

”Oikein hyvillä mielin. Sitä kun on ollut kädet savessa toimittajan hommissa täällä Oulussa, Pohjois-Suomessa ja jonkin verran Barentsinkin alueella, niin on ilo olla tutkimassa ja saattamassa kansiin alueen journalistiyhdistyksen historiaa.”

Ja vielä lopuksi. Mitä me emme tiedä sinusta?

”Kuulun Pirkka-kalijaa ja pakastepizzaa -komiteaan.”

Julkaisuluettelo

  • Kotvimisen vallankumous. Lokakuu 2018. Karisto Oy.
  • Viinalla terästetty sota – alkoholi sotavuosina 1939-1944. Lokakuu 2017. Atena Kustannus Oy.
  • Viinakeittokirja – terästettyjä herkkuruokia. Huhtikuu 2016. Atena Kustannus Oy.
  • Lonkero – suomalaisten long drink -juomien historia. Huhtikuu 2016. Minerva Kustannus Oy.
  • Kieltolaki – kielletyn viinan historia Suomessa. Huhtikuu 2015. Minerva Kustannus Oy.
  • Kossu – Koskenkorvan ja suomalaisen vodkan historia. Syyskuu 2014. Minerva Kustannus Oy.
  • Kourallinen tabuja – kertomuksia itsemurhasta. Maaliskuu 2014. Kustantaja Atena Kustannus Oy.
  • Jallu – Jaloviinan ja paloviinan historia. Elokuu 2013. Minerva Kustannus Oy.

Historiikki tarvitsee myös sinun apuasi! Mikäli sinulla on yhdistyksen toimintaan liittyviä muistoja, kuva- tai tekstimateriaalia ja haluat antaa ne yhdistyksen käyttöön, kerro siitä meille. Toivomme erityisesti arkistokuvia yhdistyksemme toiminnasta ja tapahtumista. Kuvia ja muuta materiaalia voi laittaa osoitteeseen pojo@pojory.fi tai olemalla suoraan yhteydessä hallituksen jäseniin.