Kategoriat
PoJo tiedottaa

Uuno Hannulan apurahat jaettu

Uuno Hannulan apurahat jaetaan vuosittain.
Uuno Hannulan apurahat on jälleen jaettu.

Pohjois-Suomen Journalistit jakoi Uuno Hannulan apurahat kevätkokouksessaan 25. huhtikuuta 2021.

Uuno Hannulan apurahat on myönnetty Päivi Kangasniemelle ja Henna Lammille. Kangasniemelle myönnettiin tuhat euroa Sairaalaklovnien 20-vuotishistoriikin kirjoittamiseen. Lammin apuraha on myönnetty väitöskirjatyöhön. Apurahan suuruus on 500 euroa.

Yhteensä apurahoja myönnettiin 1500 euroa.
Onnittelemme apurahan saajia!

Uuno Hannulan apurahat myönnetään vuosittain.
Lisätietoa apurahoista.

Kategoriat
PoJo tiedottaa

Pohjois-Suomen Journalistit 100 vuotta

Tasan sata vuotta sitten Oulun seurahuoneen kabinettiin kokoontui kuusi pohjoissuomalaista lehtimiestä pohtimaan toimittajan työn tulevaisuutta. Oli käynyt selväksi, että sanomalehtimiesten palkat ovat suhteettoman epätasaiset eivätkä työolosuhteetkaan olleet aina hyvät. Työ oli henkisesti raskasta ja työpäivät pitkiä lisäksi työt painottuivat usein ilta-aikaan. Ylitöistäkään ei maksettu korvauksia.  

Keskustelujen jälkeen Seurahuoneen kabinetissa kokouspöytäkirjaan kirjattiin yksimielinen päätös. Sillä hetkellä perustettiin Pohjois-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys, jonka kotipaikka on Oulu. Ensimmäisen vuoden jäsenmaksuksi päätettiin 40 markkaa.

Nyt sata vuotta yhdistyksen perustamisen jälkeen kirjoitan näitä sanoja yhdistyksen mökillä Villa Ankkurissa. Olohuoneen ikkunasta avautuu avarat ja talviset näkymät Perämerelle. Korona-aikana Villa Ankkuri on ollut jatkuvassa käytössä ja se on tarjonnut pakopaikan ja etätyöpaikan poikkeusolojen keskelle. Päätös mökkien hankkimisesta on ollut aikoinaan viisas päätös.

Pari vuotta sitten teimme yhden historiallisen muutoksen, kun uudistimme yhdistyksen nimen. Sanomalehtimiehiä me emme enää ole, vaan journalismin ja viestinnän parissa työtä tekevien pohjoissuomalaisten ihmisten ammattitaitoinen joukko. Nimenmuutoksesta huolimatta toimintamme ydinasiat ovat pysyneet samoina. Yhä edelleen teemme työtä työolojen kehittämiseksi, reilun työelämän ja työehtojen puolesta.  Helppoa se ei viime vuosina ole ollut.

Yt-neuvottelut ovat olleet toimitusten arkipäivää, eikä kovilta irtisanomisilta ole vältytty. Pohjois-Suomen runsas mediakenttä on kutistunut yhteen isoon mediataloon, mutta samalla alalle on syntynyt uudenlaisia työtehtäviä.  Tulevaisuuden uskosta kertoo sekin, että Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuneet medianomit ovat työllistyneet alan töihin hyvin.

Yhdessä me olemme vahvempia ja yhdessä me voimme puolustaa arvokkainta mitä meillä on: riippumatonta ja moniäänistä journalismia ja sananvapautta.

Pojon hallituksessa olemme viime vuosina keskittyneet siihen, että voimme tarjota teille antoisia koulutustilaisuuksia virallisten sääntömääräisten kokousten lisäksi. Palautteen perusteella uskallan väittää, että olemme onnistuneet aihevalinnoissamme hyvin.  Tästä kuuluu suurin kiitos kaikille teille, jotka olette saapuneet pitkien matkojenkin päästä yhteisiin tilaisuuksiimme ja jakaneet ajatuksianne kanssamme.

Minulla on ilo kutsua Sinut juhlimaan satavuotista taivaltamme lauantaina 20. marraskuuta 2021.

Päivän alkuun pidämme juhlaseminaarin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston Lääninhallitustalon upeissa ja historiallisissa juhlatiloissa.  Luvassa on arvovaltaisia vieraita ja samalla julkistamme kolmannen yhdistyksen historiasta kertovan teoksen.  Illalla skoolaamme yhdessä satavuotiaalle yhdistyksellemme. Iltajuhlat pidetään Scandic-hotellissa Oulun keskustassa.   

PoJo:n puheenjohtajana kiitän Sinua, että olet mukana toiminnassamme.  Yhdessä me olemme vahvempia ja yhdessä me voimme puolustaa arvokkainta mitä meillä on: riippumatonta ja moniäänistä journalismia ja sananvapautta.

Hyvää 100-vuotisyntymäpäivää ja marraskuussa juhlitaan!

Villa Ankkurissa 6. maaliskuuta 2021

Minna Akimo
Pojo:n puheenjohtaja

Kategoriat
PoJo tiedottaa

Uuno Hannulan apurahat haettavissa

Pohjois-Suomen Journalistit julistaa jäsentensä haettavaksi Uuno Hannulan rahastosta jaettavaa apurahaa yhteensä 1 500 euroa.  Apuraha voidaan jakaa joko yhdessä tai useammassa osassa.

Uuno Hannulan apuraha on haettavissa maanantaihin 1. maaliskuuta 2021 saakka. Hakemusten on oltava perillä kello 18.00.

Apurahan voidaan myöntää Pojon jäsenille tai jäsenryhmille koko jäsenistön kannalta hyödyllisiin tarkoituksiin kuten jatko-opintoihin, ammattitaidon täydentämiseen ja alaan liittyvään tutkimustyöhön sekä ammattikuvaa syventävään työskentelyyn ja ay-toimintaan liittyviin opinto- tai muihin tarkoituksiin.

Jakopäätöstä tehtäessä huomioidaan kolmena (3) edellisenä vuonna saadut apurahat, hakijan jäsenyysikä sekä järjestöllinen aktiivisuus, tässä järjestyksessä.

Apurahan saajat ilmoitetaan PoJon kevätkokouksessa 2021.

Hakemus tehdään hallitukselle

Hakemuspohjan voi ladata täältä. Hakemuksen voi lähettää perinteisellä postilla tai sähköisesti.

Rahaston säännöt löytyvät täältä.

Hakemukset tehdään PoJon hallitukselle ja lähetetään osoitteella:
Tuija Mäkinen/ Pohjois-Suomen Journalistit ry
Kainuuntie 1 C 42
90130 Oulu

Voit myös asioida sähköpostitse: pssy.journalistiliitto@gmail.com

Kategoriat
Kommentti

Kommentti: SJL:n paikallisyhdistykset eivät sentään hätätilassa ole, mutta yhdistysten väliselle yhteistyölle on tilausta

Ammattilehti Journalistissa on käyty läpi paikallisyhdistysten tilannetta. Alla Pohjois-Suomen Journalistien puheenjohtajan Minna Akimon kommentti aiheeseen.

Keski-Suomen Journalistien puheenjohtaja Topias Peltonen sanoi Journalistin (8/2020) ​haastattelussa paikallisyhdistysten tilanteen olevan hälyttävä. Peltosen mukaan yhdistyksissä menee liikaa aikaa ja huomiota muun muassa mökkien ylläpitämiseen ja vuokraamiseen, ja tähän käytetty aika on pois erilaisten koulutustapahtumien suunnittelusta. 

Peltosen väitteet ovat vähintäänkin kärjistettyjä tai sitten Peltonen ei ole vielä ehtinyt tutustua riittävän hyvin koko yhdistyskenttään.

On totta, että eri yhdistykset toimivat eri tavalla. Osa yhdistyksistä on todella aktiivisia, toisissa toimintaa on vähemmän. Se on ymmärrettävää, koska yhdistykset ovat erikokoisia. Kun journalistista työtä tekeviä on alueella vähän myös toimintaa on vähemmän. Toiminnan aktiivisuuteen vaikuttaa sekin, että harvassa yhdistyksessä on palkattua työvoimaa, ja kaikki toiminaan liittyvät työt tehdään omien arkitöiden ja muiden velvoitteiden ohella. 


Tästä huolimatta en uskaltaisi väittää, että paikallisyhdistysten toiminta olisi hälytystilassa. Jo pelkästään yhdistyspäiville osallistumalla saa hyvän kuvan, millaista toimintaa eri puolella Suomea järjestetään ja millaisissa tunnelmissa eri yhdistyksissä ollaan. Kokemukseni perusteella toimintaa ja intoa kyllä riittää, joskin myös huolet ovat samanlaisia ja usein ne liittyvät juuri siihen, miten saada uusia jäseniä mukaan. 

Meillä Pohjois-Suomessa aktiivisia vastuunkantajia on löytynyt, sillä olemme pitäneet yhdistyksen ovet avoimena ja toivottaneet uudet tekijät tervetulleeksi. Olemme pyytäneet uusia ihmisiä mukaan ja olemme tarjonneet heille sopivassa suhteessa tukea ja vastuuta toiminnan pyörittämisestä.  Kun hallitustyöhön ja yhdistyksen toimintaan liittyvät velvoitteet jaetaan, kenenkään yksittäisen jäsenen työtaakka ei käy liian suureksi. Me teemme asioita yhdessä, jotta voisimme tarjota parasta mahdollista toimintaa yli viidellesadalle jäsenellemme. 

Tällä reseptillä olemme onnistuneet järjestämään sellaisia koulutustilaisuuksia, jotka vetävät väkeä koko Pohjois-Suomen alueelta. Jopa poikkeusaikana olemme saaneet jäsenemme mukaan koulutustilaisuuksiimme ja kokoontumaan yhteen. Kovin vapaamuotoisia tilaisuuksia emme ole järjestäneet, koska tiukan talouden aikana on keskityttävä olennaiseen. Siihen, mikä kehittää jäsentemme ammattitaitoa ja ymmärrystä media-alan muutoksesta. 

Meillä Pohjois-Suomessa aktiivisia vastuunkantajia on löytynyt, sillä olemme pitäneet yhdistyksen ovet avoimena ja toivottaneet uudet tekijät tervetulleeksi.

Minna Akimo
puheenjohtaja


Peltosen mielestä myös yhdistysten omistamat mökit ovat murheenkryyni, joiden hoitamiseen menee liikaa aikaa. Mökeistä on toki pidettävä huolta ja mökkeihin liittyviä asioita käsitellään jokaisessa hallituksen kokouksessa, mutta rasite ne eivät missään tapauksessa ole. Mökit ovat ainakin meille koulutustilaisuuksien ohella tärkeimpiä palveluita, joita voimme tarjota yhdistyksemme jäsenille. Me tunnemme kävijät ja kävijät tuntevat meidät. Mökkiasioiden hoitaminen ei ole pois myöskään koulutustoiminnan järjestämisestä tai ay-toiminnan ytimestä.

Siinä Peltonen on aivan oikeassa, että yhdistysten rajoja voisi tarkastella uudestaan, eikä jäsenhankintaa voi laskea opiskelijoiden varaan.  Keskustelu jäsenrajoista ja niiden muuttamisesta on tärkeä ja periaatteellinen keskustelu, joka käydään koko liiton tasolla. 

Yhteistyötä eri yhdistysten välillä olisi syytä kehittää ja luoda yhdessä tekemiselle luontevia verkostoja. Keskustelua paikallisyhdistysten tulevaisuudesta on käytävä nyt, kun Suomen Journalistiliiton rakenteisiin liittyvä uudistustyö on käynnissä. Liitto on yhtä kuin yhdistykset ja siksi ei ole yhdentekevää, mitä eri yhdistyksissä tapahtuu ja millaiseksi meidän tulevaisuutemme mahdollisesti muodostuu. 

Kiitän Peltosta siitä, että hän avasi keskustelun paikallisyhdistysten toiminnasta ja tulevaisuudesta. Tämä keskustelu jatkukoot!

Kategoriat
PoJo tiedottaa

Vuoden 2021 hallitus valittu

Pohjois-Suomen Journalistien sääntömääräinen syyskokous pidettiin Oulussa 15.11.2020. Kokouksessa yhdistys sai uuden hallituksen

Puheenjohtaja Minna Akimo jatkaa tehtävässään. Hallitukseen valittiin uusina jäseninä Heidi Peltonen, Heli Ronkainen ja Roosa Sarajärvi.

Aiemmista hallituksen jäsenistä kauttaan jatkavat Anna Kilponen, Tiia Haapakangas, Mari Molkoselkä, Risto Pikkupeura, Satu Koho ja Anna-Mari Kilpijärvi. Varajäseniksi vuodelle 2021 valittiin Elina Ursin, Erkki Hujanen, Riku Lavia, Sammeli Harve, Riina Puurunen, Alpo Merilä, Heli Rintala, Pirkko Vilén ja Päivi Kangasniemi.

Uusi hallitus tulee järjestäytymään myöhemmin.

Kategoriat
PoJo tiedottaa

Yhdistyksen satavuotinen historia talteen- “On ilo olla saattamassa kansiin alueen journalistiyhdistyksen historiaa”

Jonna Pulkkinen, kuva Lotta Salonen
Oululainen tietokirjailija, toimittaja Jonna Pulkkinen työstää Pohjois-Suomen Journalistien satavuotishistoriikkia. Kuva: Lotta Salonen.

Oululainen tietokirjailija Jonna Pulkkinen kirjoittaa PoJo ry:n historian tuleville sukupolville. Teoksessa käsitellään myös sitä, millä tavalla mediamaailman murros on muuttanut Pohjois-Suomen rikasta mediakenttää. Teos julkaistaan juhlavuoden 2021 syksyllä.

Pohjois-Suomen Journalistit ry. täyttää vuonna 2021 sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi yhdistys on tilannut historiikin, joka kokoaa yhteen yhdistyksen ja media-alan muutokset viime vuosikymmeniltä. Media-alan muutosta tarkastellaan erityisesti pohjoissuomalaisesta näkökulmasta käsin.

Kesäkuussa yhdistyksen kevätkokous antoi hallitukselle oikeuden käyttää historiikin tekemiseen enintään 30 000 euroa. Jokes on myöntänyt historiikkia varten 10 000 euron apurahan. Historiikin toimittaa oululainen tietokirjailija, toimittaja Jonna Pulkkinen, 43. Pulkkinen tunnetaan erityisesti esikoisteoksestaan Jallu – Jaloviinan ja paloviinan historia (2013). Sen jälkeen hän on perehtynyt muun muassa kotvimisen vallankumoukseen, suomalaiseen  sotahistoriaan ja kieltolakiin. Pulkkinen tuntee myös mediamaailman sisältäpäin, sillä hän on työskennellyt uutistoimittajana muun muassa sanomalehti Kalevassa sekä Iltalehdessä.

Pulkkisen toimittama teos julkaistaan juhlavuoden syyspuolella. 

Kuka olet ja mistä tulet?

”Nimeni on Jonna Pulkkinen. Työskentelen tietokirjailijana, toimittajana ynnä muuna tekstinikkarina. Työn ohessa olen myös Iin Röytän saaressa järjestettävän Röyttä Rockin toinen tuottaja. Harrastan flamencoa. Asun Oulussa.”

Miten sinusta tuli tietokirjailija?

”Sattumalta ja vitsillä. Olimme kerran joukkuekavereiden kanssa kylillä ja tuli nautittua Jaloviinaa suhteellisen reippaalla kädellä. Aamulla oli ihan hirveä krapula ja siinä aloin sitten miettiä, että on se kumma, ku Jallusta tullee aina näin kauhia olo, mutta en oo varmaan ainoa. Ei siinä paljoa tarvinnut miettiä kun mieleen tulivat muun muassa Jallu-laulut (Esim. Kulkurin iltatähdestä sanotaan, että Reino Helismaa kirjoitti sen Jaloviinasta). Pari kuukautta siitä ideasta olinkin sitten Altian tehtaalla ihmettelemässä, että näin sitä Jallua tehdään. 

Kirjan julkaisi monen mutkan kautta Minerva Kustannus, joka ehdotti Jallun jälkeen, että tekisin kirjat myös Koskenkorvasta, kieltolaista ja lonkerosta. Siitä se sitten niinku lähti.”

Millainen on sinusta hyvä historiikki tai tietokirja?

Lyhyesti sanottuna tarina, joka imaisee faktoista tinkimättä lukijan mukaansa. Yhtenä esimerkkinä nostaisin mielestäni urheilukirja-genreä edustavan Andy Douganin Kiovan Dynamon kunnia, jossa jalkapallon lisäksi lukija pääsee matkalle myös toisen maailmansodan ajan natsien miehittämään Ukrainaan. 

Voiko tietokirjan tai historiikin tehdä asiasta kuin asiasta vai onkin jokin tietty aihe takuuvarmaan hittiainesta?

”Sanoisin, että jotain voi kirjoittaa aina, aiheen asettamissa rajoissa. Joskus tavallisen ihmisen tarina kasvaa elämää suuremmaksi, joskus taas ilmiselvältä aiheelta tuntuva asia ei annakaan oikeastaan mitään.

Kirjaksi asti, ja erityisesti tietokirjaksi asti, aihe vaatii kuitenkin aineiston eli arkistodokumentteja, haastatteluja, tutkimuksia ja niin edelleen. Toki fiktiokin vaatii taustatyötä, mutta se, miten se taustaduuni näkyy valmiissa tekstissä, näkyy tietokirjoissa vähän eri tavalla. Mielestäni tietokirjailija ei voi ottaa tiettyjä kaunokirjallisia vapauksia, kuten vaikka laittaa henkilöiden suuhun sellaista puhetta, josta ei ole dokumentaatiota. Toisaalta taas kaunokirjallisuuden puolelta voi lainata muoto-  ja rakenne-elementtejä. Hyvä tarina ei synny vain luettelemalla faktoja.”

Millä tavalla toimittajan tietokirjailijan työt sopivat yhteen?

”Mielestäni oikein hyvin. Itse asiassa kaikki kirjoitustyöt tukevat toisiaan. Itse tykkään, jos kirjaprojektin rinnalla on myös lehtijuttuja ja muita kirjoitustöitä. Toimittajan töistä tietokirjailijuutta tukee erityisesti kirjoittamisen rutiini. On vain istuttava alas ja ryhdyttävä töihin. Tietokirjailijan hommista taas toimittajan työtä tukee tietokirjailijan työssä tarvittava kärsivällisyys. Täytyy malttaa tehdä tarvittava määrä taustatyötä, ennen kuin voi alkaa kirjoittaa.”

Mikä sinua motivoi ja kannustaa työssäsi eteenpäin?

”Olen unelmaduunissani, ei tässä sen kummempaa motivaatiota tarvita.”

Mikä on tietokirjailijan pahin painajainen?

”En ole varma, onko tämä pahin, mutta kyllä on hanurista sekin, että tulee typo vaikkapa suomalaisille merkittävään päivämäärään, kuten talvisodan alkamispäivään 30.11.1939 ja kirjoittaakin sen 31.11.1939.

Lukevana tietokirjailijana ärsyttää tietokirjat, joiden teksti on pelkästään kirjailijan tulkintaa, ilman asiallista lähteistystä.”

Millä mielin alat kirjoittaa ja tehdä Pohjois-Suomen Journalistien historiikkia?

”Oikein hyvillä mielin. Sitä kun on ollut kädet savessa toimittajan hommissa täällä Oulussa, Pohjois-Suomessa ja jonkin verran Barentsinkin alueella, niin on ilo olla tutkimassa ja saattamassa kansiin alueen journalistiyhdistyksen historiaa.”

Ja vielä lopuksi. Mitä me emme tiedä sinusta?

”Kuulun Pirkka-kalijaa ja pakastepizzaa -komiteaan.”

Julkaisuluettelo

  • Kotvimisen vallankumous. Lokakuu 2018. Karisto Oy.
  • Viinalla terästetty sota – alkoholi sotavuosina 1939-1944. Lokakuu 2017. Atena Kustannus Oy.
  • Viinakeittokirja – terästettyjä herkkuruokia. Huhtikuu 2016. Atena Kustannus Oy.
  • Lonkero – suomalaisten long drink -juomien historia. Huhtikuu 2016. Minerva Kustannus Oy.
  • Kieltolaki – kielletyn viinan historia Suomessa. Huhtikuu 2015. Minerva Kustannus Oy.
  • Kossu – Koskenkorvan ja suomalaisen vodkan historia. Syyskuu 2014. Minerva Kustannus Oy.
  • Kourallinen tabuja – kertomuksia itsemurhasta. Maaliskuu 2014. Kustantaja Atena Kustannus Oy.
  • Jallu – Jaloviinan ja paloviinan historia. Elokuu 2013. Minerva Kustannus Oy.

Historiikki tarvitsee myös sinun apuasi! Mikäli sinulla on yhdistyksen toimintaan liittyviä muistoja, kuva- tai tekstimateriaalia ja haluat antaa ne yhdistyksen käyttöön, kerro siitä meille. Toivomme erityisesti arkistokuvia yhdistyksemme toiminnasta ja tapahtumista. Kuvia ja muuta materiaalia voi laittaa osoitteeseen pojo@pojory.fi tai olemalla suoraan yhteydessä hallituksen jäseniin.

Kategoriat
PoJo tiedottaa

PSSY on nyt PoJo

Pohjois-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys ry on vaihtanut nimeään ja tunnetaan nyt nimellä Pohjois-Suomen Journalistit ry (PoJo).

Yhdistyksemme uusi nimi kuvaa paremmin sitä ammattilaisten joukkoa, jota nykyisin edustamme. Perinteisen printtimedian lisäksi jäsenemme työskentelevät laajasti niin journalismin kuin viestinnän tehtävissä eri medioissa. 

Pohjois-Suomen Journalistit on yksi Suomen Journalistiliiton (SJL) 17 jäsenyhdistyksestä. Jäseniä meillä on reilut viisisataa Ylä-Lapista aina Jokilaaksojen alueelle. Edustamme oman alueemme journalisteja, muita media-alan ammattilaisia ja alan opiskelijoita. Lisäksi edustamme pohjoisessa Suomen Journalistiliittoa ja liiton yhteisiä tavoitteita. 

Yhdistyksemme tärkeä tehtävä on puolustaa sananvapautta. Edistämme journalismia, joka perustuu faktoihin, tarkistettuun tietoon ja tasapuolisuuteen.                                                               

Pohjois-Suomen Journalistit ry:n vaikuttavin ja tärkein toimintamuoto on erilaisten koulutustilaisuuksien järjestäminen. Koulutukset tukevat ja vahvistavat jäsentemme journalistista ja ammatillista osaamista, jonka kehittäminen on suurissakin mediataloissa jäänyt työntekijöiden omalle vastuulle.

Pohjois-Suomen Journalistit ry toimii yhteistyössä muiden SJL:n jäsenyhdistysten kanssa ja alueella toimivien pressiklubien sekä Barents Pressin kautta.